Band – in Finnish/ Suomeksi

Sampo Lassila NARINKKA on omaperäinen, nykyaikainen klezmeryhtye, jonka suomalaismystinen klezmer luo omintakeista siltaa kansanmusiikin, jazzin  ja kamarimusiikin välille.

Soitettuaan vuosia perinteistä klezmermusiikkia, Itä-Euroopan juutalaisten kansanmusiikkia, Lassila alkoi pohtia, millaista voisi olla suomalainen klezmer? Juutalaisten mukana laajasti eri maailmankolkkiin levinnyt klezmer on saanut eri puolilla maailmaa voimakkaasti piirteitä paikallisista musiikkikulttuureista, esim. Balkanilla, Espanjassa, U.S.A:ssa –  jopa Intiassa. Mutta suomalaista klezmeriä ei yksinkertaisesti ollut. Lassila päätti korjata tilanteen ja ryhtyi työstämään ajatusta suomalaisesta klezmeristä, suomiklezmeristä.

Työ alkoi jo Doina Klezmer yhtyeen parissa, mutta vasta perustettuaan Narinkka –yhtyeen 2010 oma ”suomiklezmer” -tyyli alkoi vakiintua ja vapautua. Sampo Lassila Narinkka –yhtyeen kokoonpano vakiintui parin vuoden etsimisen jälkeen trioksi, jossa kontrabasson lisäksi instrumentteina ovat alttoviulu ja harmonikka.

NARINKKA -yhtyeen musiikki on Sampo Lassilan säveltämää uutta, suomalaista, omaperäisesti  kansanmusiikin, kamarimusiikin ja jazzin rajamailla liikkuvaa kaupunkien kansanmusiikkia – suomalaista maailmanmusiikkia, jossa tummasävyiset melodiatarinat  ja normeista piittaamaton soittimellisuus ovat polttopisteessä – klezmerin perinteitä kuitenkin kunnioittaen ja niistä ammentaen. Melodiat ovat kantava voima Narinkan musiikissa – ne kuljettavat musiikin tarinoita, joihin muusikkojen persoonat ja improvisaatio lisäävät keitoksen suolan.

Photo by Hanna Käyhkö

Photo by Hanna Käyhkö

Neoklezmeriä, suomalaista worldjazzia, klezmerjazzia, suomalaista nykymaailmanmusiikkia, suomalaista kaupunkien folkjazzia…?

 Lassilan säveltämän musiikin juuret löytyvät Suomesta ja perinteisestä klezmeristä, johon sinänsä aikojen kuluessa on jo liittynyt paljon vaikutteita eri alueiden kulttuureista. Tähän lisätään moderni käsitys jazzista, sen monimuotoisuudesta ja ilmaisusta, yhteydessä musiikin juuriin.

Suomea ja sen eri ilmenemismuotoja ei liimata euroooppalaisen klezmer- ja folkperinteen päälle, vaan elementit houkutellaan toistensa sisään, hennoin liikkein, huumoria unohtamatta. Jazzmusiikin genreä taas lähestytään uudesta näkökulmasta, suomalaisesta ja eurooppalaisesta, modernista, mutta tummasävyiseen melodiikkaan nojautuvasta  näkökulmasta. Hieman retronäkökulmasta katsottu nykypäivä, suomalaisjunttius ja rento tuulipukutyyli lyövät kättä Eurooppalaisen tummasti soivan ja mausteisen musiikkikulttuurin kanssa. Mukaan hyppäävät myös muiden musiikinlajien keinot ja värit sekä improvisaatio.  Perinteiset klezmer – ja kansanmusiikkiohjelmistoon kuuluvat kappaleet  yhtyeen repertuaarissa saavat omanlaisensa Suomi -soundin mukaansa.

Trion musiikin pohjalla on myös Lassilan ajatus suomalaisesta kaupunkien kansanmusiikista –  Helsinki, oli tosiasiassa hyvin monikulttuurinen kaupunki jo 1900 –luvun alkupuolella. Mm. venäläiset, juutalaiset, tataarit, romanit, saksalaiset,  puhumattakaan täällä vierailleista jazzmuusikoista – kaikki toivat oman värinsä tuolloin Helsingissä eläneeseen monimuotoiseen vapaaseen musiikkikulttuuriin. Narinkan musiikin pohja löytyy tuosta kansanmusiikillisesta kaupunkikulttuurista – jossa urbaanit monikulttuuriset vaikutteet ja perinne sulautuvat suomalaiseen sielunmaisemaan ja värittyvät omalla, erikoisella tavallaan.

Mutta kaikenkaikkiiaan , Sampo Lassila NARINKAN musiikki perustuu inhimillisen musiikin intiimille puhuttelevuudelle. Sille hienolle hetkelle, kun muusikko ja kuulija oikeasti ja toivottavasti kohtaavat. NARINKAN musiikissa halutaan kertoa tarinoita – meidän tarinoitamme.

Narinkan perusti Sampo Lassila vuonna 2010. Yhtye kehittyi nykyiseen kokoonpanoonsa kesällä 2012. Esikoisalbumi, ”Suomiklezmer” ponkaisi suoraan World Music Charts Europen listalla neljänneksi ja pysyi Top20 -listalla 3 kuukautta. Samaten albumi nousi KMUV:n World Music Charts:ssa USA:ssa kolmanneksi huhti-toukokuussa 2013. Levy oli myös ehdolla Deutsche Schallplattenkritik:n 2/2013 parhaaksi worldmusiikkilevyksi. Levy on myös saanut erinomaisia arvioita sekä kotimaassa että ulkomailla. Toinen albumi  ”In Strange Lands” nousi kolmelle eri kansainväliselle listalle Top 25 :een ja oli 2017 Emma -palkintoehdokas.
Yhtye on esiintynyt tiiviisti Suomessa mm. Helsingin Juhlaviikoilla Huvila -teltan konserttisarjassa sekä useilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa. Ulkomailla yhtye on esiintynyt Saksassa (11 konsertin kiertue 2015) sekä Islannissa ja Ruotsissa. Kesällä 2015 Sampo Lassila perusti yhtyeen ympärillä toimivan festivaalin Suomiklezmeriä Sysmässä 17. -19.7.2015. Vuoden 2016 alussa yhtye pääsi saksalaisen Tomato Productionin artistirosteriin. Yhtye on lisäksi tehnyt kiertueita Suomessa, oman musiikin kahteen 1900 -luvun alun mykkälokuvaan, yhteistyötä tanssijoiden, mm. Saku ja Laura Koistinen, kanssa ja tehnyt yhteistyötä säveltäjä Riikka Talvitien kanssa radio-oopperan merkeissä.

Nimi Narinkka? Niin, Helsingissä toimi jo 1700 -luvulla, aluksi nykyisen Päävartion paikalla ja myöhemmiin nykyisen Suomen pankin tontilla, juutalaisten ja venäläisten kojukauppiaitten käytettyjen vaatteiden tori Narinkka, joka sai nimensä venäjänkielen sanoista ”na rynke – torilla”. 1876 tori häädettiin Suomen Pankin tieltä ja uusi paikka myös ”Lumpunkerääjien torina” tunnetulle kauppapaikalle löytyi Kampista Simonkadun varrelta.
Käytettyjen vaatteiden kauppa oli juutalaisille pitkään ainoa sallittu ammatti Suomessa, venäläiset kojut saattoivat tosin pitää hieman laajempaa tuotevalikoimaa esillä. Torin elämä oli itsessään juurevaa, maanläheistä ja eläväistä. Eri kansallisuudet ja värikkääät kauppapersoonat antoivat ilmeen Narinkalle – nimen soinnissa yleisesti täytyi olla jotain jännittävää ja kiihdyttävää, mutta samalla melankolista. Narinkan vaatetori lakkautettiin 1929.
Uudestaan Narinkaksi nimettiin alkuperäistä Narinkkaa lähellä oleva tori alueen mittavien rakennustöiden yhteydessä 2005.