Band – in Finnish/ Suomeksi

Sampo Lassila NARINKKA on kolmen soittimensa ennakkoluulottoman taitajan trio, jonka musiikki luo omintakeista siltaa  jazzin, kansanmusiikin  ja kamarimusiikin välille.

NARINKKA -yhtyeen musiikki on Sampo Lassilan säveltämää uutta, suomalaista, omaperäisesti jazzin, kansanmusiikin ja kamarimusiikin ja rajamailla liikkuvaa kaupunkien kansanmusiikkia – suomalaista maailmanmusiikkia, jossa melodinen tarinankerronta ja soittimellinen ennakkoluulottomuus ovat polttopisteessä. Melodiat ovat kantava voima Narinkan musiikissa – ne kuljettavat musiikin tarinoita, joihin muusikkojen persoonat ja improvisaatio lisäävät koko keitoksen suolan.

Photo by Hanna Käyhkö

Photo by Hanna Käyhkö

Kolmen soittajan haastava kokoonpano, ”trio, kokoonpanojen kruunaamaton kuningas”, jättää tilaa sellaisille äänenpainoille, jotka useimmiten jäävät äänimäärän alle.

Neoklezmeriä, suomalaista worldjazzia, klezmerjazzia, suomalaista nykymaailmanmusiikkia, suomalaista kaupunkien folkjazzia…??

Sampo Lassilan säveltämän musiikin juuret löytyvät Suomesta ja itäisen Euroopan kansojen musiikkikulttuureista, joihon sinänsä aikojen kuluessa on jo liittynyt paljon vaikutteita eri alueiden kulttuureista. Tähän lisätään moderni käsitys jazzista, sen monimuotoisuudesta ja ilmaisusta, yhteydessä musiikin juuriin.

Suomea ja sen eri ilmenemismuotoja ei liimata euroooppalaisen folkperinteen päälle, vaan elementit houkutellaan toistensa sisään, hennoin liikkein, huumoria unohtamatta. Jazzmusiikin genreä lähestytään uudesta näkökulmasta, suomalaisesta ja eurooppalaisesta, modernista, mutta melodiikkaan nojautuvasta  näkökulmasta. Hieman retronäkökulmasta katsottu nykypäivä, suomalaisjunttius ja rento tuulipukutyyli lyövät kättä Eurooppalaisen mausteisen musiikkikulttuurin kanssa. Mukaan hyppäävät myös muiden musiikinlajien keinot ja värit sekä improvisaatio. Jokunen perinteiseen kansanmusiikkiohjelmistoon kuuluva kappale yhtyeen repertuaarissa saa omanlaisensa Suomi -sillan mukaansa.

Trion musiikin pohjalla on myös Lassilan ajatus suomalaisesta kaupunkien kansanmusiikista –  Helsinki, oli tosiasiassa hyvin monikulttuurinen kaupunki jo 1900 –luvun alkupuolella. Mm. venäläiset, juutalaiset, tataarit, romanit, saksalaiset, Euroopan kansat, puhumattakaan täällä vierailleista jazzmuusikoista –kaikki toivat oman värinsä tuolloin Helsingissä eläneeseen monimuotoiseen vapaaseen musiikkikulttuuriin. Narinkan musiikin pohja löytyy tuosta kansanmusiikillisesta kaupunkikulttuurista – jossa urbaanit monikulttuuriset vaikutteet ja perinne sulautuvat suomalaiseen sielunmaisemaan ja värittyvät omalla, erikoisella tavallaan.

Narinkka ei toista sitä mitä niin monet jo tekevät, se etsii omaa, itähelsinkiläistä ja suomalaista ääntänsä.

Sampo Lassila NARINKAN musiikki perustuu inhimillisen musiikin intiimille puhuttelevuudelle. Sille hienolle hetkelle, kun muusikko ja kuulija oikeasti ja toivottavasti kohtaavat. NARINKAN musiikissa halutaan kertoa tarinoita – suomalaisia tarinoita, meidän tarinoitamme.

Narinkan perusti Sampo Lassila vuonna 2010. Yhtye kehittyi nykyiseen kokoonpanoonsa kesällä 2012. Esikoisalbumi, ”Suomiklezmer” ponkaisi suoraan World Music Charts Europen listalla neljänneksi ja pysyi Top20 -listalla 3 kuukautta. Samaten albumi nousi KMUV:n World Music Charts:ssa USA:ssa kolmanneksi huhti-toukokuussa 2013. Levy oli myös ehdolla Deutsche Schallplattenkritik:n 2/2013 parhaaksi worldmusiikkilevyksi. Levy on myös saanut erinomaisia arvioita sekä kotimaassa että ulkomailla.
Yhtye on esiintynyt tiiviisti Suomessa mm. Helsingin Juhlaviikoilla Huvila -teltan konserttisarjassa sekä useilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa. Ulkomailla yhtye on esiintynyt Saksassa (11 konsertin kiertue 2015) sekä Islannissa. Kesällä 2015 Sampo Lassila perusti yhtyeen ympärillä toimivan festivaalin Suomiklezmeriä Sysmässä 17. -19.7.2015. Vuoden 2016 alussa yhtye pääsi saksalaisen Tomato Productionin artistirosteriin.

Nimi Narinkka? Niin, Helsingissä toimi jo 1700 -luvulla, aluksi nykyisen Päävartion paikalla ja myöhemmiin nykyisen Suomen pankin tontilla, juutalaisten ja venäläisten kojukauppiaitten käytettyjen vaatteiden tori Narinkka, joka sai nimensä venäjänkielen sanoista ”na rynke – torilla”. 1876 tori häädettiin Suomen Pankin tieltä ja uusi paikka myös ”Lumpunkerääjien torina” tunnetulle kauppapaikalle löytyi Kampista Simonkadun varrelta.
Käytettyjen vaatteiden kauppa oli juutalaisille pitkään ainoa sallittu ammatti Suomessa, venäläiset kojut saattoivat tosin pitää hieman laajempaa tuotevalikoimaa esillä. Torin elämä oli itsessään juurevaa, maanläheistä ja eläväistä. Eri kansallisuudet ja värikkääät kauppapersoonat antoivat ilmeen Narinkalle – nimen soinnissa yleisesti täytyi olla jotain jännittävää ja kiihdyttävää, mutta samalla melankolista. Narinkan vaatetori lakkautettiin 1929.
Uudestaan Narinkaksi nimettiin alkuperäistä Narinkkaa lähellä oleva tori alueen mittavien rakennustöiden yhteydessä 2005.