Sampo Lassila NARINKKA is a dynamic, virtuosic and new-seeking trio, which music can be called SUOMIKLEZMER ("Suomi", being the Finnish word for “Finland”). Their music is new, Finnish and European worldmusic, acoustic folkjazz, that mixes a wide range of influences from traditional jewish and balkan folk music even to contemporary chamber music and jazz - with distinctive Finnish-sounding melodies and soundworlds, Finnish mentality, humour and musical stories.
Sampo Lassila NARINKKA comes from East-Helsinki, the multicultural and brisk part of Helsinki.
It seems that in it's music, Narinkka may actually find the way to process the "euroklezmer" style into the special Finnish atmosphere – the feeling in the Narinkka's music is distinctively slavic, sentimental, rugged, somehow touchingly honest, but suddenly almost scaringly strong. The musical connection between the talented band members really happens – their vision is strong and open.
The phenomenom Suomi (“Finland” in Finnish) is not superimposed on the klezmer, but painted faintly and organically inside the style, without forgetting Finnish melancholic and heartwarming humour.
But, ultimately, Sampo Lassila NARINKKA's acoustic music is really based on that very special moment, when a listener and the musicians can really connect in music, in human music.
Sampo Lassila NARINKKA on kolmen soittimensa ennakkoluulottoman taitajan trio, jonka musiikkia voidaan lyhyesti kuvailla sanalla SUOMIKLEZMER.
NARINKKA -yhtyeen musiikki on uutta, suomalaista, jännittävästi kansanmusiikin, kamarimusiikin ja jazzin rajamailla liikkuvaa SUOMIKLEZMERIÄ - suomalaista maailmanmusiikkia, folkjazzia, jossa muusikkojen persoonat, sähäkkä musiikillinen kommunikaatio ja soittimellinen ennakkoluulottomuus pääsevät vahvasti esiin. Melodiat ovat kantava voima Narinkan musiikissa - ne kuljettavat musiikin tarinoita, joihin muusikkojen persoonat ja rempseä soittoniekkuus antavat henkilökohtaisen ja valloittavan sävyn.
Kolmen soittajan haastava kokoonpano, "trio, kokoonpanojen kruunaamaton kuningas", jättää tilaa sellaisille äänenpainoille, jotka useimmiten jäävät äänimäärän alle.
Sampo Lassilan säveltämän musiikin juuret löytyvät itäisen Euroopan kansojen musiikkikulttuureista, etenkin klezmermusiikista, johan sinänsä aikojen kuluessa on jo liittynyt paljon vaikutteita eri alueiden kulttuureista. Suomea ja sen eri ilmenemismuotoja ei liimata euroklezmerin päälle, vaan elementit houkutellaan toistensa sisään, hennoin liikkein, huumoria unohtamatta. Vähän retronäkökulmasta katsottu nykypäivä, suomalaisjunttius ja rento tuulipukutyylittömyys lyövät kättä Eurooppalaisen mausteisen musiikkikulttuurin kanssa. Mukaan voivat vapaasti hypätä myös muiden musiikinlajien keinot ja värit sekä improvisaatio. Jokunen perinteiseen kansanmusiikkiohjelmistoon kuuluva kappale yhtyeen repertuaarissa saa omanlaisensa Suomi -sillan mukaansa.
Narinkka ei toista sitä mitä niin monet jo tekevät, se etsii omaa, itähelsinkiläistä ja suomalaista ääntänsä.
Sampo Lassila NARINKAN musiikki perustuu ihmismusiikin intiimille puhuttelevuudelle. Sille hienolle hetkelle, kun muusikko ja kuulija oikeasti ja toivottavasti kohtaavat. NARINKAN musiikissa halutaan kertoa tarinoita - suomalaisia tarinoita, meidän tarinoitamme.
Nimi Narinkka? Niin, Helsingissä toimi jo 1700 -luvulla, aluksi nykyisen Päävartion paikalla ja myöhemmiin nykyisen Suomen pankin tontilla, juutalaisten ja venäläisten kojukauppiaitten käytettyjen vaatteiden tori Narinkka, joka sai nimensä venäjänkielen sanoista "na rynke - torilla". 1876 tori häädettiin Suomen Pankin tieltä ja uusi paikka myös "Lumpunkerääjien torina" tunnetulle kauppapaikalle löytyi Kampista Simonkadun varrelta.
Käytettyjen vaatteiden kauppa oli juutalaisille pitkään ainoa sallittu ammatti Suomessa, venäläiset kojut saattoivat tosin pitää hieman laajempaa tuotevalikoimaa esillä. Torin elämä oli itsessään juurevaa, maanläheistä ja eläväistä. Eri kansallisuudet ja värikkääät kauppapersoonat antoivat ilmeen Narinkalle - nimen soinnissa yleisesti täytyi olla jotain jännittävää ja kiihdyttävää, mutta samalla melankolista. Narinkan vaatetori lakkautettiin 1929.
Uudestaan Narinkaksi nimettiin alkuperäistä Narinkkaa lähellä oleva tori alueen mittavien rakennustöiden yhteydessä 2005.
NARINKKA -yhtyeen musiikki on uutta, suomalaista, jännittävästi kansanmusiikin, kamarimusiikin ja jazzin rajamailla liikkuvaa SUOMIKLEZMERIÄ - suomalaista maailmanmusiikkia, folkjazzia, jossa muusikkojen persoonat, sähäkkä musiikillinen kommunikaatio ja soittimellinen ennakkoluulottomuus pääsevät vahvasti esiin. Melodiat ovat kantava voima Narinkan musiikissa - ne kuljettavat musiikin tarinoita, joihin muusikkojen persoonat ja rempseä soittoniekkuus antavat henkilökohtaisen ja valloittavan sävyn.